RUNOGALLERIA

Runogalleriassa julkaistaan Martvan jäsenten kirjoittamia tekstejä.
Gallerian tekstit ovat vaihtuvia.

KEVÄT
Kevät saapuvi keikkuvin askelin,
kuin neitonen satujen vuoren.
On auringon kultaa kutreillaan,
puna nuoruudenhehkeä poskillaan,
puku hennonvihreä nuoren.
Luo katseensa tuonne ja tännekin,
ja kukkia tienoot loistaa.
Hänen silmäinsä säteilyn ihmeisen;
kuin rakkauden tulta, tunnet sen,
sinilaine välkkyen toistaa.
On vartensa sorja kuin koivupuun
ja kuiskeensa kuin kevättuulen;
Tulen luoksesi lapsi ja aikuinen,
tuon lahjaksi mielesi nuoruuden,
jonka ikäsi kestävän luulen.

Unto Tarkkonen

En löytänyt mieleisiäni kenkiä
niiden pitäisi olla isot
mutta näyttää pieniltä.

Sirkka Havukainen

En ole enää
peilikuvani vanki
pesemättömät ikkunat
eivät näy kasvoiltani
villakoirat kuulukoot
näkijöittensä kenneliin
suursiivous alkoi
yläkerrassa
tänään

Eija Tiittanen

Hyvä luoja
miten minä sitä etsin.
Sukkapyykistä,
lukemieni kirjojen sivuilta,
lupausten jalanjäljiltä.
Perhealbumista ja talvisäiliöstä,
kesälaitumilta.
Viikonloppujen pitkästä,
pitkästä jonosta.
Laskupinoista, roskapöntöstä
ja ravintolailloista.
Mihin hitossa
minä sen rakkauden
laitoin.

Helena Niemi

mustaa kahvia
menneet muistelmat
juotiin pienessä keittiössä

Raili Kaukolinna

Istun kanssasi Laatokan kalliolla
kiipeän Likavitoksen
kirkkoseinää puolestasi
ja katson kun silität George Sandin poskea
Luxemburgin puistossa

Odotan hotelliaamiaiseksi sinua
ja ne kaikki puhuvat ranskaa
ja sekoittavat englantilaista aamukahvia

Tulet mustarastaana viereeni
sinä äänilintuni
kosketat kaikea minussa mikä on irtiauki

Hiot hakattuja kohtia
samettisella hiekkapaperilla

Ja minä menen Jumalaa piiloon sinun
korkokenkiesi alle

Kyösti Partanen

Rutistin peittoni pehmeää kulmaa
ja toivoin,
että se olisit sinä.
Se ei murahtanut tyytyväisyydestä,
kuten sinä,
vaan jäi entistäkin ruttuisemmaksi.
Tunsin ylitsepääsemätöntä ikävää.

Kirsi Putkuri

sen häivähdyksen ajaksi
jolloin rakkaus
hipaisee muistojani
valan sinusta
patsaan huoneeseeni
istahdan at the St. MICHAEL CHURCH:in
on the TYNSKA SKOLAN
numeroidulle penkkiriville
BAROQUE LIBRARY hallissa
lavan reunalla
silmien palava tuijotus
kiharatukkaiset enkelin kasvot
olenko koskaan ollut
kaikkien kanssa yhdessä
näin lähellä yksin
käpertynyt omaan syliin
sydämen puhtaassa valossa.

Annikki Matikainen-Partanen

Sinä kysyt tähtiä tavoittelevasta katseestani
onko se kaipausta
ja minä vastaan, ettei ole
vaan ikävää
sokeaan morsiameen,
jonka syksystä pitenevä
varjo valkohunnussa
kulki kasvojeni yli
kuiskasi aitojen olevan
ettei niitä alitettaisi
ja kateutta heitä kohtaan
jotka sujuvasti lukevat
rivien välistä.

Jukka Räsänen

Syksyinen suo
Niin kuin päivä ehtii iltaan
kesä menee menojaan.
Oli aurinkoa, lämpöä
kurjenpoikaset kasvoivat isoiksi
suokukkaset muuttuivat marjoiksi.
Teeriparvet istuivat suonlaidalla koivuissa.

Kuinka kauniita olivatkaan vaivaiskoivut
kirkkaanpunaiset pikkulehdet
pysyttelivät sinnikkäästi kiinni varvikoissa.
Vielä on karpaloita mättäillä.
Suo annat
karpalojäädykettä illan suussa.

Irja Halonen

HILJAA
Vesi on vaiti.
Näen revontulien repivän taivasta.
Sydämessäni ruusun kukka
ja monta päivää
vanhaa ikävää pesemättä.

Kirsti Tuulipuro

suven armas syli, yltäkylläinen
käy kuin tuuli yli
sinuun raukenen

Kaija Pitkänen

Syksyinen metsä,
ilman raikas kuulaus
rauhoittaa ahdistustani.

Sammalmätäs kuin pehmoinen vuode,
jäkälä kuin karhea poski,
vajoan unelmiini.

Syleilen lämmintä puuta,
imen voimaa itseeni.

Palaan kori täynnä herkkuja,
uudistuneena, - onnellisena!
Anja Kiljunen

Syksyn viimeiset
joutsenet kiertelevät lahdelmaa - odottavat talvea.
Ruovikon riitteeseen kerrostuu räntää.
Toivo soutaa ulapalla
karvahattu päässä.

Veijo Mustonen