Ajankohtaista

Maruknat 2017 järjestetään 26.8.

 

“Algot Untolan monet kasvot”-teemaohjelma vuosille 2015-2018.

Yksi yksilökeskeisen moniarvoisen demokratian toimivuuden mittareista on se, kuinka monipuolisesti haastavia aikoja, kuten Suomessa vuodet 1917 ja 1918, uskalletaan käsitellä. Rohkea avoimuus vahvistaa ja salainen suhmurointi heikentää yhteiskunnan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nykypsykologisen tutkimuksen mukaan, avioliitto, kuten kansalaisen suhde Suomineitoon, jatkuu pitempään ja on onnellisempi, jos osapuolet oppivat riitelemisen jalon taidon. Se taito ei tule geeniperimästä, se opitaan ja vaatii harjoittelua. Ehkä ainakin kerran 100 vuodessa on syytä valaista tätä monen eri nimimerkin suojassa kirjoittanutta ristiriitaista, mutta ahkeraa paikallista kynäniekkaa monipuolisemmin ja avoimemmin kuin tavallisesti. Mielestäni kirjoittajayhdistyksemme Algot Untolan teoksesta lainattu nimi velvoittaa erityisesti meitä huomioimaan hänen lähestyvät, syntymän 150-vuotis (28.12.1868) ja kuoleman 100-vuotis’ (21.5.1918) merkkipäivät.

Idea Martva ry:n teemaohjelmalle tulee 1979 julkaistusta kirjasta ”ALGOT UNTOLAN KOLMET KASVOT”. Siinä Untolaa käsitellään kolmen erityylisen ja eri nimimerkillä julkaistun teoksen avulla:

1) Maiju Lassilan: ”Pirttipohjalaiset”
2) J.I. Vatanen: ”Avuttomia”
3) Irmari Rantamalan: ”Kuoleman rajoilla”.

Näin kulttuuri- ja kirjallisuus tutkija Raoul Palmgren (1912–1995) toteaa kirjan esipuheessa:
”Yksi tekijä, kolme nimimerkkiä, kolme teosta: Maiju Lassilan »Pirttipohjalaiset» (1911), J. I. Vatasen »Avuttomia» (1913) ja Irmari Rantamalan »Kuoleman rajoilla» (1915). Ensimmäinen on vertauskuvallinen kuvaus kokonaisen kyläyhteisön psykologiasta, toinen ja kolmas näyttävät suomalaisen yhteiskunnan sen alimmassa ja alistetuimmassa pisteessään, missä muutoksen voimat ovat vielä taustalla. Vallitsee staattinen ja liikkumaton tasapainotila, viimeinen tyyni hetki ennen myrskyä. Myrsky alkoi 1917.”
Teemaohjelmamme tarkoitus on syventää Algot Untola tuntemusta ja hänen kirjallisuuden ymmärtämistä tutkimalla hänen eri kirjailijastrategioitaan, hänen eri tapojaan valaista todellisuutta ja sitä, mitkä historialliset ja omaelämänkerralliset tekijät vaikuttivat hänen valintoihinsa.
Hänen teoksensa noudattavat monia tyylilajeja raporttikirjallisuudesta, sosiaalisesta tendenssiromaanista, humoristisen kirjallisuuden klassisiin toteutuksiin. Teemaohjelman puitteissa (nettikirjablogi, lukupiiri, luennot) tutustutaan Algot Untolaan sekä kirjailijana, että ihmisenä ja etsitään vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

– Oliko Untola yksi aikansa muutosten syvällisiä ymmärtäjiä? Kytkeytyvätkö hänen teostensa vastakkaiset tyylilajit ja suuret teemat – maaseudun muutos, torpparikysymys, lakko ja köyhyys, jotka ovat läsnä monissa hänen teoksissaan toisiinsa, kerroksellisimpina ja sisällökkäämpinä kuin yleensä on huomattu?
– Untolan teokset eivät vaikuta satunnaisilta kokeiluilta, vaan sisäisesti ehyiltä ja tarkkaan harkitulta, omalle valitulle yleisölleen tarkoitettuna kerrontana. Onko näin?
– Untola korosti alati olevansa köyhälistön kirjailija, joka puhui köyhälistölle itselleen, sen tarpeet huomioon ottaen. Hän ei vain hyväksi todetun opettajan tyyliinsä kuvannut, vaan myös arvosteli, vetosi, kehotti ja kannusti muuttamaan maailmaa. Miten hän onnistui tässä? Miksi hän vaihtoi puolta Vanhasuomalaisen puolueen agitaattorista työväen agitaattoriksi? Oliko hän porvari, bolsevisti, sosialisti, idealisti vai realisti?
– Mihin kirjallisuuden tyylilajeihin Untolan teoksia on lajiteltu (mm. Maiju Lassilan humoristiset teokset luetellaan Mihail Bahtinin Karnevalistinen kirjallisuuden piiriin, Pirjo Lyytikäinen Irmari Rantamalan Harhama dekadenssin ja symbolismin piiriin muita…)?
– Onko Untolan asema kansan naurattajana yhä vankka ja miksi?

ALGOT UNTOLA MONET KASVOT TEEMAOHJELMA 2015 – 2018:
1) Itsenäisyytemme ja Algot Untolan kunniaksi julkaista uudelleen aikalaiskirjailijoiden (Juhani Aho, Eino Leino, Arvid Järnefelt, Algot Untola jne.) keskusteluja vuosien 1917–1918 tapahtumista ja ajan kirjallisuudesta, varta vasten nettiin uudelleen taitetussa, 90-luvulla perustetussa jäsenlehdessämme. Ensimmäinen uudistettu KIDES -nettilehti ilmestyy jakeluun marraskuun lopulla ja jatkossa kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa.
2) Järjestetään Algot Untolaan liittyviä asiantuntija luentoja, joista ensimmäisen luennon ”Untolan reaktio leviävään sosialismiin ja kansakunnan murrokseen” piti, Helsingin yliopistolle väitöskirjan ”Karnevalistinen henki Algot Untolan varhaistuotanto ja virallisen kulttuurin muutos 1900-luvulla” kirjoittanut Irma Tapaninen Maruknoilla elokuussa 2015.
Seuraavan luennon Algot Untolasta pitää Turun yliopistolle vuonna 2013 väitöskirjan ”Algot Untola ja kirjoittava kone” kirjoittanut Turun yliopiston FT, dosentti Kaisa Kurikka (Tutkija, Kotimainen kirjallisuus, Turun yliopisto) aiheena ”Irmari Rantamalan Harhama kirjallisuudentutkijoiden silmin” Kiteen kirjastolla 28.12.2016 klo 18.
Ohjaaja ja kirjailija Juha Hurme pyritään saamaan 2017 vuoden aikana alustamaan Maiju Lassilasta.
Keväällä 2018 järjestetään yleisötilaisuus Algot Untolan muistoksi. Paikka ja ajankohta täsmentyvät myöhemmin. Tilaisuuteen pyritään saamaan historioitsija Marko A. Hautala alustamaan Algot Untolan henkilöhistoriasta.
3) Nettiin Martva ry:n sivuille (vielä kesken), avataan nettikirjablogi: Vuoden 2017 aikana siellä käsitellään Algot Untolan kirjoittamiseen vaikuttaneita kirjailijoita ja heidän teoksiaan I) Fjodor Dostojevskin joku teos, II) Miguel de Cervantes ”Älykkään ritarin Don Quijote de la Manchan elämänvaiheet” ja Nikolai Gogolin ”Nenä” esimerkkeinä karnevalistisen kirjallisuuden lajityypistä. Vuonna 2018 Untolan teoksista käsitellään Irmari Rantamalan ”Kuoleman rajoilla”, V.I. Vatasen ”Avuttomia” ja Maiju Lassilan ”Liika viisas” tai ”Pirttipohjalaisia”. Kaikki teokset taustoitetaan nettiin. Nettikirjablogiin osallistuu asiantuntijoita sen vuorovaikutteisuuden kautta joko kirjoittamalla siihen suoraan tai nettiin tuotettujen videohaastattelujen avulla.
4) Jos kiinnostusta riittää, järjestämme paikallisesti lukupiiritoimintaa kirjastoon (Kitee, Tohmajärvi), mihin jossain vaiheessa, resurssien sen salliessa, kutsumme jonkun asiantuntijan paikalle kertomaan omista näkemyksistään käsittelevistä teoksista.

Kaikki nettikirjablogiin ja kirjallisuuspiiriin valitut teokset ovat sellaisia, joista on saatavissa vapaasti jo digitoitu versio, jonka allekirjoittanut itse latoo digitaalisesti uudelleen ja löytyvät jatkossa Martvan sivuilta https://www.martva.fi  (vielä työn alla). Taitan ne huonoille silmille ja tabletille sopivaan tyyliin (suurempi ja luettavuudeltaan parhaaksi todettu fontti sekä suurempi riviväli) ja otsikot hyperteksti muotoon (otsikoiden kautta voi hyppiä tekstin sisällä).
5) Algot Untolan Irmari Rantamala nimimerkillä julkaistuja ”Harhama I ja II” sekä ”Martva” kirjoja käsitellään, ei suoraan nettiblokissa tai lukupiirissä, vaan viipaloituina merkitysten ja teemojen jatkomatkana Kides-nettilehdessämme.
6) Lukupiiri ja/tai luento toimintaa ehkä järjestetään myös paikallisten koulujen yhteyteen. Katsotaan mitä kiinnostusta löytyy paikallisten äidinkielenopettajien kautta.
7) Martva ry suunnittelee Maiju Lassila huumori kirjoituskilpailun järjestämistä palkintoineen kouluille ja ehkä laajemminkin vuodelle 2017 tai 2018. Jatkossa olisi tarkoitus järjestää kilpailu vuotuisesti, jos kysyntää riittää.
8) Mikäli kiinnostusta ennakkovarausten muodossa löytyy, järjestetään keväällä tai kesällä 2018 bussiretki Venäjän Karjalaan. Ensin Ruskealan Matkaselkään (missä Algot Untola asui lapsuudessaan) ja sieltä Sortavalaan, missä tutustutaan oppaan avulla Sortavalan Opettaja seminaariin, missä Algot Untola opiskeli opettajaksi ja muihin kaupungin nähtävyyksiin.
9) Kesällä 1918 järjestetään (saäiden mukaan) polkupyöräretki (n. 15km) Tohmajärvellä Algot Untolaan liittyville paikoille. Retki päättyy makkaranpaisto ja lauluhetkeen Nenosenlammella. Paikallinen kuoro tai esiintyjä laulaa Tohmajärveläisen opettajan, kanttorin ja kuoronjohtajan Teuvo Tikan Algot Untolan runoon säveltämän ”Nenosenlampi” kappaleen. Nenosenlammella sijaitsi aikanaan Algot Untolan varhaislapsuuden ensimmäinen koti. Paikka on luonnonkaunis ja uimaranta kirkkaine vesineen puoleensa vetavä.

Keski-Karjalan kirjoittajayhdistys