KESKI-KARJALAN KIRJOITTAJAYHDISTYS MARTVA RY. V. 1973 \u2013 1983<\/p>\n
<\/p>\n
Kirjoittajayhdistys Martvan perustava kokous pidettiin Kiteen p\u00e4\u00e4kirjastolla 11.10.1973. Martvan perustamista ajoivat aikanaan muutamat kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta kiinnostuneet kiteel\u00e4iset opettajat ja lehtimiehet. Mukana oli my\u00f6s tohmaj\u00e4rvel\u00e4isi\u00e4. Kirjailija Seppo Lappalainen innosti alueellisen kirjoittajayhdistyksen perustamiseen vieraillessaan Kiteell\u00e4 1973.<\/p>\n
Martvan toimialueeksi m\u00e4\u00e4riteltiin Keski-Karjala: Kitee, Tohmaj\u00e4rvi, V\u00e4rtsil\u00e4, Kes\u00e4lahti ja R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4. Kotipaikaksi kirjattiin tuolloin Tohmaj\u00e4rvi. Perustavassa kokouksessa oli paikalla 20 henkil\u00f6\u00e4 ja yhdistyksen ensimm\u00e4iseksi puheenjohtajaksi valittiin toimittaja Jorma Orelma. Keski-Karjalan kirjoittajayhdistys Martva ry:n nimi tulee Tohmaj\u00e4rvel\u00e4isen kirjailijan Maiju Lassilan kirjoittamasta laajasta Harhama nimisest\u00e4 romaanisarjasta, sen toinen osa, joka ilmestyi 1909.<\/p>\n
Yhdistyksen s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin kirjattiin, ett\u00e4 kirjoittajayhdistys Martvan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on olla kirjoittajien ja kirjallisuuden harrastajien yhdyssiteen\u00e4 ja tukea heid\u00e4n sosiaalisia ja yhteiskunnallisia pyrkimyksi\u00e4\u00e4n mahdollisuuksien mukaan, sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 kirjallisuuden ja kirjoittamisen harrastusta. Yhdistyksen teht\u00e4v\u00e4ksi m\u00e4\u00e4riteltiin my\u00f6s harjoittaa suullista ja kirjallista valistustoimintaa, sek\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 valtiollisten, kunnallisten ja muiden kulttuuriyhteis\u00f6jen kanssa. J\u00e4senkriteerit kirjattiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 siten, ett\u00e4 jokainen johtokunnan hyv\u00e4ksym\u00e4 kirjoittaja ja kirjallisuuden harrastaja yhdistyksen toiminta-alueella voidaan hyv\u00e4ksy\u00e4 Martvan j\u00e4seneksi. Kannattajaj\u00e4seniksi hyv\u00e4ksyttiin yksityisi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 ja oikeuskelpoisia yhteis\u00f6j\u00e4. J\u00e4senkirjeet toimivat tiedonv\u00e4lityskanavana yhdistyksen sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Martvan ensimm\u00e4ist\u00e4 kymment\u00e4 toimintavuotta kuvataan vaihtelevaksi, v\u00e4lill\u00e4 voimallisen toiminnan jaksot vaipuivat syv\u00e4\u00e4n uinuvaan vaiheeseen. Tapahtumia kuitenkin j\u00e4rjestettiin. Kirjastoilloissa vieraili eri puolilla toiminta-aluetta mm. kirjailijat Eeva Tikka, Ville Kuronen, Seppo Lappalainen, Anja Kauranen, Matti-Juhani Koponen, Heikki Turunen ja Ville Paakonmaa. Kirjallisuusseminaari, laululyriikan kurssi ja kirjoituskilpailut lapsille ja nuorille olivat toiminnassa mukana. Kirjallisuusiltamat kuuluivat yhdistyksen virikkeelliseen puoleen. Antologia ei valmistunut julkaisukuntoon 1983 menness\u00e4.<\/p>\n
MARTVA NUKAHTI PRINSESSA RUUSUSEN UNEEN<\/p>\n
UUSI MARTVA SYNTYI 1989<\/p>\n
Vuoden 1989 lopulla her\u00e4si j\u00e4lleen mielenkiinto kirjoittajayhdistys Martvaa kohtaan. Asiaan innosti vuorostaan kirjallisuuden ohjaava l\u00e4\u00e4nintaiteilija, kirjailija Jouko Lehtonen. H\u00e4nen toivomuksestaan j\u00e4rjestettiin Kiteen kirjastolla kokoontuminen kirjoittajayhdistyksen uudelleen henkiin her\u00e4tt\u00e4misen puolesta. Mukana oli alkuper\u00e4isi\u00e4 Martvan j\u00e4seni\u00e4 ja uusia innokkaita. P\u00e4\u00e4tettiin uudesta Martvan perustavasta kokouksesta viel\u00e4 vuoden 1989 lopulla.<\/p>\n
Her\u00e4teltiin nukuksissa ollut Martva esiin Maakunta-arkistosta ja saatiin selvitys siit\u00e4, ett\u00e4 yhdistyst\u00e4 ei oltu poistettu viel\u00e4 yhdistysrekisterist\u00e4. Ryhdyttiin suunnittelemaan uutta linjausta Keski-Karjalan<\/p>\n
kirjoittajayhdistys Martva ry:lle, kotipaikkana Kitee. Perustava kokous valitsi puheenjohtajaksi vuoden 1989 joulukuussa Annikki Matikaisen.<\/p>\n
1990 j\u00e4rjestettiin mm. kirjoittajaseminaari martvalaisille kirjailija Sirkka Laineen ohjauksessa. Kouluttauduttiin l\u00e4\u00e4nintaiteilija Jouko Lehtosen opastuksella ja suunniteltiin uuden Martvan ensimm\u00e4ist\u00e4 antologiaa.<\/p>\n
1991 Julkaistiin ensimm\u00e4inen antologia, \u201dKiviviinimalja\u201d. Perustettiin poikkitaiteellinen, valtakunnallinen kirjallisuustapahtuma Maruknat, tarkoituksena kahden vuoden v\u00e4lein j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 kirjailijoiden ja harrastajakirjoittajien, sek\u00e4 lukijoiden tapaaminen. Ensimm\u00e4inen teema tapahtumalle oli \u201dKivi\u201d. Avaussanojen my\u00f6t\u00e4, Kiteen kivikirkosta sai alkunsa kauaskantoinen tapahtuma, jolle ei viel\u00e4 silloin uskallettu kuin salaa toivoa sen jatkuvuutta. Mukana olivat kirjailijat Pepi Reinikainen, Heikki Reivil\u00e4, Marja-Leena Tiainen, Keijo Siekkinen ja Martti Pulakka. Elokuvasta esitelm\u00f6i l\u00e4\u00e4nintaiteilija Arto Halonen.<\/p>\n
1992 suunniteltiin ja toteutettiin Martvan oma logo. Paikallislehti Koti-Karjalassa julkaistiin Martvan omaa tekstisivua. J\u00e4rjestettiin kutsuseminaari Pohjoi-Karjalan l\u00e4\u00e4nin harrastajakirjoittajille Kiteell\u00e4, kouluttajina kirjailijat Teemu Hirvilammi ja Jouko Lehtonen. Martvan oman kirjallisuusseminaarin ohjaajana toimi kirjailija Simo H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen.<\/p>\n
1993 j\u00e4rjestettiin toiset Maruknat teemalla \u201dMystiikka\u201d. Aihetta alustivat kirjailijat Torsti Lehtinen, Arto Paasilinna, Anne H\u00e4nninen ja kuvittaja Seppo Polameri. Tapahtuman suojelijana toimi Aatos Erkko l\u00e4sn\u00e4olollaan. Ensimm\u00e4inen Martvan my\u00f6nt\u00e4m\u00e4 valtakunnallinen Kides-palkinto luovutettiin Ruut Rajantielle, Uudenmaan kirjoittajista. Maruknoihin liittyi vahvasti my\u00f6s musiikki ja moderni tanssi. Musiikista vastasi Miljoonasade yhtye ja tanssia edusti Pohjois-Karjalan l\u00e4\u00e4nin tanssitaiteilija Ari Numminen.<\/p>\n
Vuoden 1993 lopulla j\u00e4rjestettiin Kiteen valtuustosalissa \u201dEroottisen runon ilta\u201d, jossa mukana oli kirjailija Tuula Sandstr\u00f6m. Martva sai kirjailijayhdistys Ukrin my\u00f6nt\u00e4m\u00e4n Vuoden kyn\u00e4n tunnustuksena raikkaasta toiminnasta kirjallisuuden hyv\u00e4ksi.<\/p>\n
1994 oltiin mukana R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4n kansanmusiikkitapahtuma Kihauksessa runokioskia pit\u00e4en ja Keski-Karjalan kirjoittajayhdistys Martva ry:n esittelyll\u00e4. J\u00e4rjestettiin runomatineoita naapurikunnissa ja Kiteell\u00e4. Pidettiin martvalaisille viikonloppu kirjoittajakurssi ohjaajana l\u00e4\u00e4ninkirjailija Jouko Lehtonen.<\/p>\n
1995 oli vuorossa kolmannet Maruknat aiheena \u201dSuo\u201d. Mukana oli kirjailijat Heikki Turunen, Tuija Lehtinen, Arto Sepp\u00e4l\u00e4, Jyrki Kiiskinen ja Tuula-Liina Varis. Tapahtuman avajaiskonsertissa esiintyi muusikko Karoly Garam ja tanssista vastasi l\u00e4\u00e4nin tanssitaiteilija Ari Numminen tanssien suolla. Kides-palkinnon sai Johanna Venho, Nuoren Voiman Liitosta.<\/p>\n
1996 Martva julkaisi korttikokoelman martvalaisten teksteist\u00e4. Kirjailija Heikki Turunen esiintyi kirjallisuusillassa. Martva j\u00e4rjesti kirkkokonsertin suomalaisten runoilijoiden teksteihin, Kiteen kivikirkossa.<\/p>\n
1997 olivat nelj\u00e4nnet Maruknat teemalla \u201dVaara\u201d. Mukana alustivat kirjailijat Onni Palaste, Seppo Porvali, Tomi Kontio, Veronica Pimenoff ja Leena Lehtolainen. Avajaiskonsertissa esiintyiv\u00e4t Sakari Kukko ja Okay Temiz. Tanssista vastasi tanssitaiteilija Isto Turpeinen. Kides-palkituksi tuli Heikki Rissanen.Tapahtuman suojelija oli kulttuuriministeri Claes Andersson ja tapahtuman juonsi toimittaja Sinikka Hein.<\/p>\n
1998 Martva j\u00e4rjesti Kiteen r\u00e4mpij\u00f6ille runonuotion, jossa tulkittiin martvalaisten runoja ja kirjailija Heikki Turunen kertoili kirjoittamisestaan. Nihil Interitin runokiertue esiintyi Kiteell\u00e4 ja Martvan ensimm\u00e4inen lehtijulkaisu, nimelt\u00e4\u00e4n Kides ilmestyi. Martvan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Ky\u00f6sti Partanen.<\/p>\n
1999 Maruknoiden teemama oli \u201dVirta\u201d. Tapahtumassa alustivat kirjailijat Marja-Leena Mikkola, Aulikki Oksanen, Jarkko Laine, Mika Wickstr\u00f6m, Markku Koski ja Joensuun kaupungin teatterista ohjaaja Timo Ventola. Avajaiskonsertissa esiintyiv\u00e4t Ritva Sorvali ja Saku Koskelainen. Tanssia edusti tanssitaiteilija Jari Karttunen. Kides-palkinnon sai Juhani Karjalainen. Maruknoiden suojelijana oli kirjailija Heikki Turunen ja tapahtuman juonsi toimittaja Sinikka Hein. Kides-palkinnon sai Juhani Karjalainen.<\/p>\n
Kirjoittajayhdistys Martva ry. l\u00f6ysi paikkansa Keski-Karjalassa. Pieni yhdistys toimii sinnikk\u00e4\u00e4sti kirjallisuuden asialla ja pyrkii edist\u00e4m\u00e4\u00e4n kirjallisuuden harrastusta. Kirjoittajia, kannatusj\u00e4seni\u00e4 ja kunniaj\u00e4seni\u00e4 on Martvassa 50. Martva on tullut tunnetuksi valtakunnallisesti kirjoittaja- ja kirjailijayhdistysten toiminnassa.<\/p>\n
Keski-Karjalan kirjoittajayhdistys Martva ry. t\u00e4ytti vuonna 2013, 40 vuotta. Joka toinen vuosi pidett\u00e4v\u00e4t Maruknat ovat Martvan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 13 kirjallisuustapahtuma vuonna 2015.<\/p>\n
Martva kuuluu Suomen Kirjailijayhdistysten Neuvottelukuntaan (Suunta), jonka ty\u00f6valiokunnan j\u00e4sen ja varapuheenjohtaja on Ky\u00f6sti Partanen.<\/p>\n
Martva ry. on Eu:n it\u00e4isin toimiva kirjoittajayhdistys.<\/p>\n
<\/p>\n
Kivetkin rakastavat<\/p>\n
Ensimm\u00e4iset Maruknat avasi silloinen l\u00e4\u00e4ninkirjailija ja Martvan j\u00e4sen kirjailija Jouko Lehtonen vuonna 1991 Kiteen kivikirkossa. Aiheena \u201dkivi\u201d.<\/p>\n
Lehtonen sanoi: \u201dKivet ja sanat, peruskallio ja henki. Kun l\u00f6yd\u00e4mme yhden lujan s\u00e4rm\u00e4n, meihin virtaavat kaikki unet ja toiveet. Ne eiv\u00e4t ole haihatuksia, ne ovat k\u00e4sin kosketeltavaa hurmiota. Kaikkien kansojen yhteinen hurmio, nojaa suureen kiveen, kivihenkeen, hengenkiveen, henkiseen kallioon joka aikojen alusta on pantu perustukseksi Luojan suuresta pajasta. Ensin kivi, sitten hiekka, sitten elollinen luonto kasvista el\u00e4imeen, suuresta pieneen ja vasta sitten ihminen n\u00f6yr\u00e4st\u00e4 ylpe\u00e4\u00e4n. Se kaikki on suurta runoutta. Meiss\u00e4 on kauneuden n\u00e4lk\u00e4, rakkauden jano. Kivetkin rakastavat\u201d.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
KESKI-KARJALAN KIRJOITTAJAYHDISTYS MARTVA RY. V. 1973 \u2013 1983 Kirjoittajayhdistys Martvan perustava kokous pidettiin Kiteen p\u00e4\u00e4kirjastolla 11.10.1973. Martvan perustamista ajoivat aikanaan muutamat kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta kiinnostuneet kiteel\u00e4iset opettajat ja lehtimiehet. Mukana oli my\u00f6s tohmaj\u00e4rvel\u00e4isi\u00e4. Kirjailija Seppo Lappalainen innosti alueellisen kirjoittajayhdistyksen perustamiseen vieraillessaan Kiteell\u00e4 1973. Martvan toimialueeksi m\u00e4\u00e4riteltiin Keski-Karjala: Kitee, Tohmaj\u00e4rvi, V\u00e4rtsil\u00e4, Kes\u00e4lahti ja R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4. Kotipaikaksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":7,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-26","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.martva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/26","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.martva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.martva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.martva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.martva.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=26"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.martva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/26\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":145,"href":"https:\/\/www.martva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/26\/revisions\/145"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.martva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/7"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.martva.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=26"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}